Passover väritys sivut

Pääsiäinen (pääsiäinen): Pääsiäisjuhla on kristittyjen juhla, jota vietetään Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen muistoksi. Se on 40 päivän paaston ja katumuksen huipentuma. Pääsiäisen päivämäärä lasketaan eri tavalla itäisessä perinteessä (joka perustuu juliaaniseen kalenteriin) ja läntisessä perinteessä (joka perustuu gregoriaaniseen kalenteriin), mikä johtaa usein siihen, että itäisen ja läntisen kirkon juhlapäivässä on eroja. Juhlille on ominaista erityiset seremoniat, rukoukset, laulut ja ateriat sekä monissa kulttuureissa myös munien maalaamisen perinne.

Lautanen ruokaa

väritysarkki ruoan kanssa
Pöydässä tulisi olla ruokia, kuten paahdettua lihaa luun päällä (zeroa), kuorellista kananmunaa (bejca), katkeria yrttejä ja vihanneksia (maror), ruokalaji, joka on valmistettu...

Pääsiäisjuhlan vietto

värityssivu pääsiäisjuhlasta
Nykyaikaisille israelilaisille pääsiäinen on ennen kaikkea perhejuhla, jota edeltää huolellinen siivous ja viljatuotteiden poistaminen kotoa. Kun loma koittaa,....

Polvistuva hahmo kynttilän edessä

värityskirja polvistuva hahmo kynttilöiden edessä
Rukous on hyvin tärkeä osa pääsiäisen viettoa, ei vain uskoville vaan myös muille. Se on tärkeä festivaali, jolla on runsaasti...

Pääsiäisen logo

pääsiäisen logo värityskirja
Juhlapäivän nimi on peräisin heprean sanasta pesach, joka tarkoittaa "ohitusta" tai "kulkua". Se viittaa siihen, että enkeli ohitti israelilaisten kodit ...

Hyvää pääsiäistä

väritys arkki onnellista pääsiäistä
Pääsiäinen, joka tunnetaan myös nimellä pääsiäinen, on vanhin ja tärkein kristillinen juhla, jolla muistetaan Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusta. Se on juutalainen juhla, joka liittyy tapahtumiin, jotka on kuvattu ...

Perhejuhlat

värityssivu perhejuhla
Pääsiäisjuhlaa kutsutaan yleisesti juutalaiseksi pääsiäiseksi. Se kestää 7 päivää Israelissa ja 8 päivää diasporassa. Pääsiäinen alkaa juhlallisella seder-illalla, joka pidetään...

KATEGORIAT

väritysarkki hahmon maalaus seinään

Hahmo maalaa seinää

2. Mooseksen kirjan mukaan Jumala käskee Moosesta käskemään israelilaisia merkitsemään karitsan veren heidän ovelleen, jotta enkeli...
papin värityskirja pöydän edessä

Pappi pöydän edessä

Nykyaikaisessa perinteisessä juutalaisuudessa rabbi on myös uskonnollisen yhteisön johtaja, joka vastaa jumalanpalveluksista, koulusta, jota kutsutaan chederiksi, ja huolehtii...

Tiedot

  1. Origins: Termi "pääsiäinen" tulee hepreankielisestä sanasta "Pesach", joka viittaa juutalaiseen juhlaan, jolla muistetaan israelilaisten lähtöä Egyptistä. Kristinuskossa termi on saanut uuden merkityksen, joka viittaa Jeesuksen Kristuksen ylösnousemukseen.
  2. Merkitys: Pascha on juhla, jota itäiset kristityt viettävät Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Se on näiden kirkkojen liturgisen kalenterin tärkein ja pyhin juhla.
  3. Juhlapäivä: Itäiset kirkot laskevat pääsiäispäivän juliaanisen kalenterin mukaan, kun taas läntiset kirkot käyttävät gregoriaanista kalenteria. Tämä johtaa eroihin juhlapäivän ajankohdassa.
  4. Juhlat: Yöjumalanpalvelus, jota kutsutaan pääsiäiskirkoksi, on juhlien tärkein osa. Monet uskovaiset kokoontuvat kirkkoihin juuri ennen keskiyötä, laulavat virsiä ja osallistuvat kulkueeseen. Kun kello osoittaa keskiyötä, kirkonkellot soivat ja ilmoittavat Kristuksen ylösnousemuksesta.
  5. Symboliikka: Pascha on ilon ja kuoleman voittamisen juhla. Perinteiset laulut ja virret heijastavat tätä iloa.
  6. Ruokaperinteet: Monissa maissa on perinteistä valmistaa erityisiä ruokia pääsiäiseksi. Venäjällä ja muissa slaavilaisissa maissa perinteisiä ovat kulichit (erikoisleivät) ja pasha (eräänlainen jälkiruoka). Kreikassa lampaan paistaminen on suosittua. Monissa itäisissä kulttuureissa on myös tapana maalata munia, jotka symboloivat uutta elämää.
  7. Pääsiäisen tervehdys: Perinteinen pääsiäistervehdys, jonka uskovaiset vaihtavat keskenään, on: "Kristus on noussut!". - johon vastataan: "Totisesti ylösnoussut!"

Mielenkiintoisia faktoja

  1. Vanha tapa määrittää: Pääsiäispäivä määritettiin alun perin juutalaisen pääsiäisjuhlan päivämäärän perusteella. Ajan myötä kristityt ottivat käyttöön oman menetelmänsä päivämäärän laskemiseksi täysikuun ja kevätpäiväntasauksen perusteella.
  2. Muuttumaton sisältö: Monet idän kristityt laulavat kielestä tai alkuperämaasta riippumatta samaa pääsiäisvirttä: "Kristus on noussut kuolleista, kuoleman kautta hän on voittanut kuoleman ja antanut haudoissa oleville elämän".
  3. Punaiset munat: Ortodoksisessa perinteessä kananmunat maalataan usein punaisiksi, mikä symboloi ristillä vuodatettua Kristuksen verta ja ylösnousemuksen iloa.
  4. Pyhän haudan tuli: Jerusalemissa tapahtuu joka pääsiäinen ihmeellinen ilmiö nimeltä "Pyhän haudan tuli". Sen uskotaan olevan suoraan Jumalalta tuleva ihmeellinen tuli.
  5. "Paschal" eri kielillä: Monissa kielissä pääsiäistä tarkoittava sana on johdettu sanasta "Pascha". Esim: Pasqua (italia), Pâques (ranska) tai Pascua (espanja).
  6. Midnight Office: Ortodoksisessa kirkossa pääsiäisjuhla alkaa erityisellä keskiyön jumalanpalveluksella, jota kutsutaan keskiyön vihkijäksi ja jonka aikana koko kirkko upotetaan pimeyteen ja valaistaan sitten yhtäkkiä ylösnousemusta symboloivalla valolla.
  7. "Pyhä tuli": Pyhänä lauantaina "Pyhä tuli" ilmestyy Jerusalemin Pyhän haudan kirkkoon. Tämän ihmeen uskotaan tapahtuvan joka vuosi.
  8. Eri päivämäärätVaikka idässä ja lännessä vietetään samaa ylösnousemuksen juhlaa, se osuu hyvin harvoin samalle päivälle. Edellisen kerran pääsiäistä vietettiin yhdessä vuonna 2017, ja seuraava on vuonna 2034.
  9. "Pääsiäistervehdyksen" traditio: Monissa itäisissä kulttuureissa uskovaiset tervehtivät toisiaan pääsiäispäivänä sanoilla: "Kristus on noussut ylös!", johon vastataan "Todellakin ylösnoussut!".
  10. Kolmen päivän juhla: Monet itäiset kristityt viettävät pääsiäisjuhlaa kolmipäiväisenä juhlana, joka alkaa pyhälauantaina, jatkuu pääsiäissunnuntaina ja päättyy pääsiäismaanantaina.
.pf-title{ display:none; } .tdi_55{ display:none; } .tdb-title-text{ display:none; }