Koralliriutat ovat hämmästyttäviä ja monimutkaisia meriekosysteemejä, jotka ovat avainasemassa valtamerten terveyden kannalta.
Värityskirjat Koralliriutta
Tiedot
- Määritelmä: Koralliriutat ovat vedenalaisia ekosysteemejä, jotka koostuvat pääasiassa koralleista. Korallit ovat eläimiä, jotka erittävät kalsiumia muodostaakseen kovia luurankoja, jotka toimivat riutan perustana.
- Biologinen monimuotoisuus: Koralliriutat kuuluvat maailman monimuotoisimpiin ekosysteemeihin. Vaikka niiden pinta-ala on alle 1% valtameren pinta-alasta, niillä elää noin 25% kaikista merilajeista.
- Taloudellinen merkitys: Koralliriutat tarjoavat elinympäristön monille kalalajeille, jotka ovat paikallisen kalastuksen perusta. Monet rannikkoyhteisöt ovat riippuvaisia riuttoihin liittyvästä kalastuksesta ja matkailusta.
- Riskit: Koralliriuttoja uhkaavat tällä hetkellä monet tekijät, kuten ilmaston lämpeneminen, liikakalastus, saastuminen ja fyysiset vahingot. Näiden uhkien seurauksena monet koralliriutat kärsivät valkaisusta.
- Korallien valkaisu: Tämä on prosessi, jossa korallit menettävät symbioottiset levänsä (zooxanthellae) ja muuttuvat valkoisiksi. Tämä voi johtaa korallien kuolemaan, jos oikeita olosuhteita ei palauteta.
- Hyödyt ihmisille: Sen lisäksi, että koralliriutat tarjoavat ravintoa ja matkailutuloja, niillä on myös suojaava tehtävä, sillä ne vähentävät aaltojen voimaa ja suojaavat rannikoita eroosiolta.
- Järjestelyt: Vaikka koralliriuttoja on merissä ympäri maailmaa, suurin osa niistä on Indo-Tyynenmeren alueella. Australian rannikolla sijaitseva Suuri valliriutta on maailman suurin elävä rakenne.
- Kulttuurinen merkitys: Monille rannikkoyhteisöille koralliriutoilla on syvä kulttuurinen ja henkinen merkitys.
- Riuttojen ennallistaminen: Koralliriuttojen terveydentilan maailmanlaajuisen heikkenemisen vuoksi monet järjestöt ja tiedemiehet kehittävät menetelmiä riuttojen palauttamiseksi ja uudelleenrakentamiseksi, kuten korallien kasvattamista laboratorioissa ja niiden siirtämistä vaurioituneille riutoille.
-
Meren happamoitumisen vaikutus: Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu johtaa valtamerten happamoitumiseen, mikä voi vaikuttaa kielteisesti korallien kykyyn tuottaa kalkkipitoisia luurankoja. trivia
- Muinainen muotoilu: Jotkin koralliriutat ovat jopa 500 miljoonaa vuotta vanhoja, mikä tekee niistä maapallon vanhimpia eläviä ekosysteemejä.
- Koko avaruudesta: Australian itärannikkoa pitkin ulottuva Iso valliriutta on maailman suurin elävä rakenne, joka näkyy avaruudesta.
- Valtamerten apteekki: Koralliriuttoja kutsutaan joskus "valtamerten apteekiksi", koska ne voivat tuottaa uusia lääkkeitä. Jo nyt joitakin koralleja tutkitaan mahdollisten lääkkeiden löytämiseksi syöpää, HIV:tä ja muita sairauksia vastaan.
- Kaupungit veden alla: Vaikka koralliriutat vievät alle 1% merenpohjasta, niillä elää lähes 25% kaikista merilajeista, mikä tekee niistä eräitä maapallon monimuotoisimmista ekosysteemeistä.
- Korallit eivät ole kasveja: Vaikka korallit saattavat näyttää kasveilta tai kiviltä, ne ovat itse asiassa eläimiä. Ne kuuluvat samaan perheeseen meduusojen ja loislintujen kanssa.
- Symbioosi levien kanssa: Korallit elävät symbioosissa mikroskooppisten levien eli zooxanthellae-levien kanssa, jotka tuottavat koralleille suurimman osan niiden ravinnosta fotosynteesin avulla.
- Muuttuvat värit: Koralliriuttojen loistavat värit ovat peräisin näistä levistä. Kun korallit ovat stressaantuneita, ne voivat vapauttaa levää, mikä johtaa ilmiöön, jota kutsutaan korallien valkaisuksi.
- Esteen rakentajat: Korallit muodostavat kalsiumkarbonaatista luurankoja, jotka ajan myötä sulautuvat yhteen muodostaen valtavia koralliriuttorakenteita. Nämä esteet suojaavat rannikoita eroosiolta ja vähentävät aaltojen voimaa myrskyjen aikana.
- Lämpötilaherkkyys: Koralliriutat ovat erittäin herkkiä lämpötilan muutoksille. Jo 1-2 celsiusasteen nousu voi johtaa korallien valkaisuun.
- Uhka ihmiskunnalle: Yli 500 miljoonaa ihmistä maailmassa on suoraan riippuvaisia koralliriutoista sekä ruoan että matkailusta tai kalastuksesta saatavien tulojen osalta. Koralliriutat ovat kuitenkin vakavasti uhattuina ihmisen toiminnan, kuten saastumisen, liikakalastuksen ja ilmastonmuutoksen vuoksi.