Värityskirja pääsiäismunat ja pääsiäismunat

Pääsiäisenä meillä on tapana valmistella koriin laitettavat tavarat edellisenä päivänä. Toisena päivänä kori siunataan. Erityisesti kananmunilla on keskeinen rooli juhlassa, ja jotta ne näyttäisivät paremmilta, ne maalataan ja värjätään erityisellä tavalla, joka tunnetaan nimellä "pisanki". Jokaisella alueella on omat perinteensä, ja ne näyttävät hieman erilaisilta. Perinne pysyy kuitenkin samana.

Pääsiäinen on uskonnollinen juhla, mutta jotkin sen tavoista, kuten pääsiäismunat, liittyvät todennäköisesti pakanallisiin perinteisiin. Muna on ikivanha uuden elämän symboli, joka liittyy pakanallisiin kevätjuhliin. Kristillisestä näkökulmasta katsottuna pääsiäismunat symboloivat Jeesuksen nousua haudasta ja ylösnousemusta. Pääsiäismunien koristelu on perinne, joka joidenkin lähteiden mukaan juontaa juurensa ainakin 1200-luvulle. Yksi selitys tälle tavalle on se, että munat olivat ennen kielletty ruoka paaston aikana, joten ihmiset maalasivat ja koristivat ne katumus- ja paastojakson päättymisen merkiksi ja söivät ne sitten pääsiäisenä juhliakseen.

Pääsiäismunajahti ja munien pyörittely ovat kaksi suosittua muniin liittyvää perinnettä. Yhdysvalloissa pääsiäisen jälkeisenä maanantaina järjestetään vuosittain Valkoisen talon pääsiäismunakilpailu, jossa lapset siirtävät koristeltuja keitettyjä munia Valkoisen talon nurmikon poikki. Ensimmäinen virallinen Valkoisen talon pääsiäismunakierros järjestettiin vuonna 1878, kun Rutherford B. Hayes oli presidentti. Tapahtumalla ei ole uskonnollista merkitystä, vaikka jotkut uskovat, että munien vieriminen symboloi sitä, että Jeesuksen haudan kiveä siirrettiin pois, mikä johti hänen ylösnousemukseensa. Puolassa meillä ei ole vielä tällaista perinnettä, eikä tapa ole levinnyt, ainakaan tähän asti, kun tarkistimme joitakin lähteitä, joissa ei mainita mitään tästä perinteestä, tuskin mitään vastaavaa Euroopassa.