Armeijan värityskirja

Armeija on maan suuret, järjestäytyneet asevoimat, jotka vastaavat alueen, väestön ja kansallisen suvereniteetin puolustamisesta aseellisen konfliktin aikana. Rauhan aikana armeija voi myös osallistua rauhanturvaoperaatioihin, humanitaariseen apuun ja sisäisen turvallisuuden varmistamiseen.

Armeija - kuriositeetteja ja tietoa

  1. Koostumus: Armeija koostuu yleensä erityyppisistä asevoimista, kuten jalkaväestä, panssarijoukoista, tykistöstä, ilmavoimista ja laivastosta. Joissakin maissa on myös erikoisjoukkoja, kuten vuoristojoukot, laskuvarjojoukot tai erikoisjoukot.
  2. Rekrytointi: Maasta riippuen armeija voi koostua ammattisotilaista, reserviläisistä ja joissakin maissa asevelvollisista kansalaisista.
  3. Hierarkia: Armeijassa on yleensä tiukka arvoaste- ja asemahierarkia, joka alkaa yksityisestä sotilaasta ja päättyy ylipäällikköön. Monissa maissa asevoimien ylipäällikkö on presidentti tai monarkki.
  4. Sotilaskuri ja laki: Armeijat toimivat tarkoin määriteltyjen menettelytapojen ja määräysten mukaisesti, ja sotilaat ovat velvollisia noudattamaan kuria ja sotilaslakia.
  5. Rooli yhteiskunnassa: Armeijan rooli yhteiskunnassa riippuu maasta ja voi vaihdella. Joissakin maissa armeijalla on suuri rooli julkisessa elämässä, kun taas toisissa maissa sen toiminta rajoittuu puolustukseen.
  6. Kansainväliset velvoitteet: Armeijat ovat velvollisia noudattamaan kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien aseellisia selkkauksia koskevaa oikeutta. Nämä lait, kuten Geneven yleissopimukset, velvoittavat armeijoita suojelemaan siviilejä, kohtelemaan sotavankeja ja rajoittamaan tarpeetonta tuhoa.
  7. Sotilasbudjetti: Armeijan rahoitus tulee yleensä valtion talousarviosta, ja se on usein suuri osa julkisista menoista. Nämä menot voivat vaihdella sotilashenkilöstön palkoista ja etuuksista sotilaskaluston osto-, ylläpito- ja nykyaikaistamiskustannuksiin.

 

.pf-title{ display:none; } .tdi_55{ display:none; } .tdb-title-text{ display:none; }