Marsu on pieni jyrsijä, joka kuuluu Caviidae-heimoon. Ne ovat suosittuja lemmikkejä, ja niitä pidetään usein seuraeläiminä.
Marsun värityskirja
tiedot
- Alkuperä: Marsut ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, jossa ne elävät luonnollisessa elinympäristössään Andien vuoristossa. Etelä-Amerikan alkuperäiskansat kasvattivat niitä alun perin ravinnonlähteenä.
- Ulkonäkö: Marsuilla on tukeva vartalo, lyhyet jalat ja tunnusomaiset pienet korvat. Niitä on saatavana monissa eri väreissä ja turkiskuvioissa, kuten yksivärisinä, laikullisina tai raidallisina.
- Luonto: Marsut tunnetaan ystävällisestä luonteestaan. Ne ovat sosiaalisia eläimiä, jotka nauttivat muiden marsujen seurasta. Ne ovat myös yleensä lempeät ja ystävälliset ihmisiä kohtaan, vaikka jokaisella marsulla voi olla oma yksilöllinen luonteensa.
- Viestintä: Marsut päästävät tyypillisiä ääniä, kuten vinkumista, murinaa ja vihellystä. Nämä äänet ovat usein kommunikaation muoto sekä keskenään että omistajiensa kanssa.
- Sosiaalinen käyttäytyminen: Marsut ovat laumaeläimiä, mikä tarkoittaa, että luonnossa ne elävät ryhmissä. Myös kotieläinjalostuksessa ne viihtyvät yleensä parhaiten toisten sikojen seurassa.
- Ruokavalio: Marsut ovat kasvissyöjiä, ja ne syövät pääasiassa tuoreita vihanneksia, hedelmiä, heinää ja jyrsijöiden erikoisruokaa. Niiden terveyden säilyttämiseksi kannattaa huolehtia asianmukaisesta ja monipuolisesta ruokavaliosta.
- Hoito ja ympäristö: Marsut tarvitsevat sopivan häkin tai aitauksen, jossa ne voivat liikkua vapaasti. On tärkeää tarjota niille sopivat elinolosuhteet, kuten puhdas vesi ja häkin siisteys.
- Lisääntyminen: Marsut ovat valmiita lisääntymään jo nuorina, joten lisääntymisen valvonta on tärkeää ylikannan estämiseksi.
- Elinajanodote: Kotieläintarhassa marsut voivat elää viidestä seitsemään vuotta, mutta joskus ne voivat elää jopa kahdeksan vuotta tai enemmänkin, jos niistä huolehditaan asianmukaisesti.
trivia
- Rauhallisuuden puute: Nimestään huolimatta marsut eivät ole sikoja eivätkä elä vedessä. Ne ovat saaneet nimensä omintakeisesta äänestä, joka muistuttaa sikojen murinaa.
- Sosiaaliset lajit: Marsut ovat hyvin seurallisia ja tarvitsevat jatkuvasti toisten sikojen seuraa. Yksin olevat marsut voivat kokea stressiä ja heikkoutta.
- Omien ulosteiden syöminen: Marsut harrastavat niin sanottua koprofagiaa eli omien ulosteidensa syömistä. Tämä johtuu niiden tarpeesta hankkia itselleen vitamiineja, kuten B-vitamiinia, joita niiden suolistossa olevat bakteerit tuottavat.
- Runsaasti ääniä: Marsut pystyvät tuottamaan erilaisia ääniä, joilla on kommunikatiivinen tehtävä. Piippaus, vihellys, murina - jokaisella äänellä on oma merkityksensä muiden sikojen keskuudessa.
- Näkö ja kuulo: Niiden huonoa näköä kompensoi niiden kehittynyt kuulo ja hajuaisti. Luonnossa ne pystyvät aistimaan lähestyvän vaaran jopa kaukaa.
- Hampaat kasvavat koko elämän ajan: Kuten muillakin jyrsijöillä, myös marsuilla hampaat kasvavat koko elämänsä ajan. Siksi on tärkeää tarjota niille riittävä ruokavalio ja hioa niiden hampaita pureskelemalla heinää ja kovaa ruokaa.
- Monimutkainen anatomia: Vaikka marsut ovat suhteellisen pieniä, niiden ruoansulatusjärjestelmä on melko monimutkainen, joten ne pystyvät sulattamaan kasvikuituja.
- Rotujen monimuotoisuus: Marsuja on monia eri rotuja, joilla on erilainen muoto, karvapituus ja turkin kuviointi. Jokaisella rodulla on omat ainutlaatuiset ominaisuutensa.
- Ensimmäiset kesytetyt jyrsijät: Marsut olivat ensimmäisiä jyrsijöitä, jotka ihmiset kesyttivät sekä ravinnonlähteenä että seuralaisina.
- Lämpöherkkyys: Koska marsut ovat kotoisin Etelä-Amerikan vuoristoalueilta, ne ovat herkkiä korkeille lämpötiloille. Kuumina päivinä ne tarvitsevat riittävästi jäähdytystä.